Terveisiä työelämästä: Tukea ja ratkaisuja työllistymiseen, osa 1

Suomalaisessa palvelujärjestelmässä on erilaisia keinoja, joilla työllisyyspolkua voidaan tukea. Tämä koskee niin työvoimapalveluita, kuntoutusta kuin koulutusta. Tukea ja ratkaisuja työllistymiseen -sarjassa esittelemme joitakin työllistämisen tuen keinoja. Näistä voi olla hyötyä työnhakijalle silloin, kun työpaikan saaminen kilpailluilla työmarkkinoilla tavallisilla tavoilla takkuaa.

Työkokeilu

Työnhakijan työelämään pääsyä ja työhön paluuta voidaan tukea työkokeilulla. Tällöin työtön työnhakija työskentelee jossakin organisaatiossa joko työttömyys- tai kuntoutusetuuden turvin riippuen siitä onko työkokeilu osa työnhakua tai kuntoutusta. Työkokeilijan vastaanottava työpaikka (yritys tai muu organisaatio) vastaa työkokeilijan perehdyttämisestä, opastamisesta ja työturvallisuudesta. Työnantajalle ei koidu työkokeilijasta palkka- tai henkilöstösivukuluja. Palvelun on tarkoitus madaltaa työnantajan kynnystä tarjota työkokeilupaikkaa.

Työkokeilija ei saa korvata työpaikalla palkattua henkilöstöä eikä pääsääntöisesti saa työskennellä yksin. Työvoimaviranomaisella on lisäksi muitakin työpaikkoja poissulkevia kriteerejä, joilla pyritään huolehtimaan siitä, että työkokeilijoita ei voida käyttää korvaamaan palkattua työvoimaa työpaikoilla.

Työkokeilu voi olla osa työttömän työnhakijan palvelua TE-toimistossa tai se voidaan järjestää osana ammatillisen kuntoutuksen prosessia. Työkokeilusta tehdään aina kirjallinen sopimus työkokeilijan, työpaikan ja TE-toimiston tai ammatillisen kuntoutuksen järjestäjän välillä. Sopimuksessa määritellään samat asiat kuin työsopimuksessa, eli työtehtävät, työntekopaikka ja työaika. Työttömän työkokeilun kesto voi olla 1-6 kk saman työnantajan palveluksessa. Työkokeilu voidaan järjestää enintään viitenä päivänä viikossa 4-8 tuntia päivässä riippuen työkokeilijasta.

Ammatillisen kuntoutuksen osalta työkokeilu voi kestää perustellusti myös pidempään, jotta työkokeilun aikana ehditään saada riittävästi tietoa kuntoutujan työkyvystä. Esimerkiksi terveyssyistä voi joskus olla perusteltua aloittaa normaalia lyhyemmällä työajalla.

Uutena palveluna on nuorille työnhakijoille suunnattu rekrytointikokeilu, joka vastaa pitkälti työkokeilua, mutta koskee vain tiettyä ikäryhmää ja ammattiinsa ensi kertaa valmistuneita, ensimmäistä työtään hakevia nuoria. Palvelulla on haluttu helpottaa nuorten työelämään pääsyä.

Usein kuulee puhuttavan, että työkokeilut eivät johda työllistymiseen ja niitä pidetään siksi epäonnistuneina. Tämä on kuitenkin suppea näkemys. Työkokeilu on hyvästä syystä nimenomaan kokeilu. Sen tarkoitus ja tavoite ei ensisijaisesti läheskään aina ole työllistyminen työkokeilupaikkaan tai kyseessä olevalle alalle. Sen tarkoitus on myös antaa työkokeilijalle tietoa siitä, sopiiko kokeiltava ala ja työ itselle ja onko oma työkyky sellainen, että kyseisessä työssä pärjäisi.

Joskus työkokeilun onnistunut tulos onkin nimenomaan siinä, että sen kautta saadaan realistista tietoa ja palautetta työkokeilijan työkyvyn rajoitteista tai osaamisen kehittämistarpeista. Joskus tuloksena voi olla, että työkokeilija haluaa määritellä työuralleen uuden suunnan tai vaihtaa alaa. Työkokeilun tavoite kannattaa aina asettaa täysin työnhakijan omista lähtökohdista ja palvelemaan juuri hänen omia työelämän tavoitteitaan. Huolellisesti valittu työkokeilupaikka voi parhaimmillaan johtaa myös työllistymiseen. Tätä toivoessaan työkokeilijan kannattaa työkokeilupaikkaa etsiessään ottaa huomioon työpaikan mahdollinen rekrytointitarve/tilanne.

Työkokeilu voi antaa työnhakijalle pienen etumatkan muihin työnhakijoihin nähden, sillä kokeilun aikana pääsee paitsi näyttämään osaamistaan sekä osoittamaan työnantajalle millainen on työntekijänä. Sen aikana pääsee siis näyttämään sen kuuluisan ”asenteen”, jota nykyään lähes jokaisessa työpaikkailmoituksessa peräänkuulutetaan. Työkyvyn ollessa hyvä kannattaa palkkatyön hakua tehdä myös työkokeilun aikana. Työttömyyden pitkittyessä työkokeilu ja siitä saatu työtodistus on joskus ansioluettelossa juuri se puuttuva ja työttömyyden katkaiseva palanen, joka edesauttaa työpaikan löytämistä. Työkokeiluun kannattaa suhtautua mahdollisuutena, joka ei ole käytettävissä kaikilla työnhakijoilla.

Lisätietoa työkokeilusta saat TE-toimiston, Kelan ja työeläkeyhtiöiden ammatillisen kuntoutuksen verkkosivuilta. Myös Suomen Syöpäpotilaiden työelämäkoordinaattorit auttavat mielellään.

Tuuli Mähönen

Seuraavassa osassa tietoa palkkatuesta. 

Bloggaus on julkaistu myös Suomen Syöpotilaat ry:n blogissa.