Mikä ihmeen yhteisöllisyys?
Yhteisöllisyys rakentaa myös omaa identiteettiämme. Näin myös työyhteisöissä. Kuka edes olisin ilman yhteisöjä?

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä vietetään tänä vuonna yhteisöllisyyden teemavuotta. Näin teemavuoden alussa lähdin pohtimaan, mitä yhteisöllisyys oikein tarkoittaa, mikä merkitys yhteisöllisyydellä on yhdistystoiminnassa ja mitä yhteisöllisyys minulle itselleni merkitsee.
Aloitin tutkimusmatkani internetin hakukoneista etsimällä yhteisöllisyyden määritelmiä. Löysin pari varsin pätevää määritelmää:
”Yhteisöllisyys tarkoittaa sitä uutta, joka syntyy sujuvasta yhdessä tekemisestä ja toimimisesta. Se siis koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä suhteista, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta.” – Wikipedia
”Yhteisöllisyys tarkoittaa tunnetta kuulumisesta mihin tahansa yhteisöön, joka on erilaisista elämään tai aatteeseen liittyvistä syistä muodostunut ihmisryhmä. Se on yhteenkuuluvuuden tunnetta, johon liittyy keskeisenä tunne luottamuksesta, turvallisuudesta ja merkityksellisyydestä. Se on tunne siitä, että kuuluu joukkoon, jossa tulee nähdyksi ja kuulluksi.” – Eläkeliitto
Yhteisöllisyys siis vaikuttaisi olevan varsin olennainen osa ihmisen olemassaololle ja toiminnalle. Ehkä jopa yksi perustarpeistamme on kokea yhteyttä toisiin ihmisiin.
Yhdistystoiminnan kulmakivi
Yhdistyksissä ihmiset kokoontuvat itselleen tärkeiden asioiden äärelle. Se, jos mikä, on hyvä lähtökohta yhteisöllisyyden kokemuksen syntymiselle. Pirkanmaan Syöpäyhdistys voidaan nähdä yhtenä suurena yhteisönä, johon kuuluvat yhdistyksen jäsenet, vapaaehtoistoimijat, työntekijät, palveluidenkäyttäjät ja erilaiset sidosryhmät. Suuren yhteisömme sisällä on pienempiä yksiköitä, joissa toisilleen tutut, luottamuksellisen suhteen rakentaneet henkilöt voivat kokea yhteenkuuluvuutta toisiinsa.
Nykypäivänä vallalla oleva individualistinen minäkeskeinen kulttuuri on kenties ajanut meitä kauemmas toisistamme ja pois yhdistystoiminnan ääreltä. Parhaimmillaan yhdistystoimintaan osallistuminen voi kuitenkin tuoda merkityksellisyyden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Toisille jo yhdistyksen jäseneksi liittyminen voi luoda kokemuksen siitä, että on mukana tärkeässä asiassa. Toiset taas haluavat lähteä aktiivisesti mukaan toimintaan ja löytävät yhteisöllisyyden kokemuksen sitä kautta. Kaikki tavat ovat hyviä ja tärkeitä.
Maailman tärkeimmät yhteisöt
Siviilielämäni tärkeimpiä asioita ovat kumppani, perhe ja ystävät. Huomaan olevani onnekas saadessani kokea yhteyttä moniin eri ihmisiin ja yhteisöihin. Kuka edes olisin ilman yhteisöjä? Yhteisöllisyys rakentaa myös omaa identiteettiämme. Näin myös työyhteisöissä.
Minulle kuuluminen työyhteisöön on todella tärkeää. Yhdessä tekeminen ja yhteiset tauot lisäävät me-henkeä, joka taas entisestään sujuvoittaa töiden tekemistä. Erilaisten haasteiden jakaminen ja niihin työkavereilta saatu tuki on minulle tärkeää. Arvokkaina työkavereina pidän myös Pirsyn vapaaehtoisia, joiden kanssa esimerkiksi asiakasraadissa pohdimme toiminnan kehittämisen asioita porukalla.
Yhteisöllisyyttä nyt hetken pureskeltuani huomaan, että minulle se todellakin on elintärkeä asia.
Toivoisin, että omalla asenteellani ja vuorovaikutuksellani voisin olla rakentamassa yhteisöllisyyden kokemusta sekä työyhteisössä, mutta myös koko Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä, omaa lähipiiriäni unohtamatta.