Pohdintaa koronaviruksen vaikutuksesta syövän hoitoon

Ihmiset ovat viime aikoina kovasti hokeneet, että perusterveelle koronavirus aiheuttaa yleensä lievähkön kotihoidossa paranevan infektion. Ehkä siksi jotkut huolettomaan elämään tottuneet ”perusterveet” tapaavat edelleen toisiaan THL:n ja hallituksen kehotuksista huolimatta. Mitä enemmän ihmisillä on kontakteja nyt, sitä vaikeampi terveydenhuollon kuormituspiikki tulee olemaan. Koronavirusinfektio on mm. Italiassa ja Espanjassa vienyt myös lukuisia perusterveitä keski-ikäisiä hengityskoneisiin.

Koronaviruksen vaikutuksia syöpäpotilaisiin ei ole vielä juuri ehditty tutkia. Helmikuussa julkaistun kiinalaisen aineiston mukaan laboratoriovarmennettuun koronavirusinfektioon sairastuneiden syöpäpotilaiden kuolleisuusriski oli 7.6%, kun se oli keskimäärin 3,8%, perusterveillä 1.4%, sydänsairailla 13.2%, diabeetikoilla 9.2% ja verenpainetautia sairastavilla 8.4%. Aineistossa oli kuitenkin vain 18 syöpäpotilasta, joilla oli eri syöpiä ja erilainen vaihe sairastamisessa, joten tämän tutkimuksen ei voi ajatella edustavan kaikkia syöpäpotilaita.

Aktiivihoidossa olevat syöpäpotilaat sairastunevat koronaan helpommin kuin terveet ja koronaviruksen aiheuttama infektio on heille vaarallisempi. Itse syöpäsairauden ja sen aiheuttaman yleistilan heikentymisen lisäksi riskiä lisää myös esimerkiksi leikkauksen jälkeen annettavat syöpähoidot eli adjuvanttihoidot, joiden tarkoituksena on parantaa syövän ennustetta. Syöpälääkärin olisi normaaleissakin olosuhteissa tärkeää punnita hoidon hyötyjen ja riskien suhdetta yhdessä potilaan kanssa. Arvioinnin tarpeellisuus korostuu nyt entisestään.

Parhaillaan lukuisat syöpäpotilaat pohtivat, miten koronavirus vaikuttaa heidän syöpähoitojensa toteutukseen sekä ennusteeseen. Seuraava pohdinta pohjautuu pääasiassa omaan pitkään kliiniseen kokemukseen syövän hoitojen hyödyistä ja haitoista sekä syöpäseurannan vaikutuksista. Pitää huomioida, että pandemian tilanne vaikuttaa hoitopäätöksiin ja todennäköisesti kuuden viikon tai kuuden kuukauden päästä tilanne on erilainen kuin nyt, samoin silloin tehtävät hoitoratkaisut. Potilaan oma syöpää hoitava yksikkö antaa tarkempia ohjeita menettelystä.

Syöpäleikkaukset

Useimpien syöpien ainoa parantava hoito on leikkaus ja edelleenkin leikataan sellaiset syövät, joiden leikkaamatta jättäminen huonontaisi oleellisesti potilaan ennustetta tai uhkaisi akuutisti potilaan henkeä. Aina syöpäleikkauksella ei kuitenkaan ole kiire. Esimerkiksi rintasyövästä otetun paksuneulanäytteen perusteella patologi pystyy kertomaan, minkälaisesta alatyypistä on kyse. Osa rintasyövistä on varsin laiskoja tauteja eli niiden kasvu on hyvin hidasta. Etenkin iäkkäämmillä ja/tai monisairailla potilailla tällaiset taudit voidaan hyvin leikata vasta myöhemmin, kun koronavirustilanne on rauhoittunut. Jos lääkäri katsoo tarpeelliseksi, kasvaimen kasvu voidaan pysäyttää tai kasvainta jopa pienentää kevyellä hormonaalisella hoidolla. Rintasyövän lisäksi eturauhassyöpä pysyy usein kurissa hormonaalisella hoidolla, matalan Gleason-luokan taudeissa myös ilman mitään hoitoja. Leikkauksiin liittyy aina komplikaatioriski ja mielestäni kaikkia kiireettömiä leikkauksia pitäisi nyt välttää/siirtää.

Adjuvanttihoito eli liitännäislääkehoito

Liitännäissytostaattihoitoa annetaan, jos syövän uusiutumisriski on yli 10 %. Hoidolla pystytään parantamaan syövän ennustetta, aggressiivisissa taudeissa enemmän kuin vähemmän aggressiivisissa. Rajatapauksissa tai vain pienen absoluuttisen elinaikahyödyn tapauksissa sytostaattihoito kannattaa nyt jättää antamatta, etenkin yli 70-vuotiaille sekä sellaisille potilaille, joilla on muita koronavirusinfektion vakavuuden riskiä lisääviä perussairauksia. Rintasyövän hormonaalinen liitännäishoito (yleensä viisi vuotta) voidaan toteuttaa normaalisti. Suolistosyövän liitännäissytostaattihoito kannattaa pitää mahdollisimman lyhyenä (3kk), jos mukana on tiputettava sytostaatti tai antaa hoito pelkkänä tablettina.

Seurantapotilaat

Kaikenlaista turhaa asioimista sairaalassa pitää tällä hetkellä ehdottomasti välttää! Sairaalassa käyminen lisää riskiä sairastua koronavirusinfektioon ja myös riskiä siihen, että kävijä toimii kantajana ja tartuttaa kriittisesti sairaita syöpäpotilaita tai henkilökuntaa. Todennäköisesti kaikissa sairaaloissa syöpäseurannat siirretään nyt kesään tai syksyyn tai hoidetaan puhelimitse. Suurimmassa osassa tapauksista tällä ei ole mitään lääketieteellistä merkitystä, vaikka se potilaita huolettaakin. Usein etäpesäkkeinen syöpä tai vaikka lymfooman uusiutuminen löytyvät oireiden perusteella eikä suinkaan kontrollikäynnillä. Potilaat ovat saaneet omista hoitopaikoistaan seurantaohjeen, missä on kerrottu mahdolliseen syövän leviämiseen viittaavista oireista. Jos tällaisia oireita tulee ja ne jatkuvat muutaman viikon, voi potilas ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön.

Hematologiset syövät

Esimerkkejä syövistä, jotka yleensä vaativat nopeaa hoitoa ovat akuutit leukemiat ja lymfoomat. Nämä sairaudet hoidetaan tilanteesta riippumatta. Jos kyseessä on krooninen rauhallinen tauti, esimerkiksi follikulaarinen lymfooma, sitä voidaan hoitaa myöhemmin.

Etäpesäkkeinen syöpä; tilastollinen elinaika muutaman vuoden tai useita vuosia

Etäpesäkkeisten eli metastaattisten syöpien hoito on yleensä taudin etenemistä hidastavaa. Hoidolla pyritään siihen, että potilaan elämä olisi mahdollisimman pitkä siten, että elämänlaatu kuitenkin säilyisi hyvänä. Vallitsevissa olosuhteissa lääkärin pitää punnita erityisen tarkasti hoidon hyöty suhteessa sen aiheuttamiin riskeihin. Immuunipuolustusta heikentävät sytostaattihoidot pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä siten, että saavutetaan taudin kontrolli. Heti tilanteen salliessa siirrytään esimerkiksi hormonaaliseen hoitoon (rinta- ja eturauhassyöpä) tai ylläpitohoitoon vasta-aineilla. Rauhallisemmissa taudeissa hoito voidaan aloittaa suoraan kevyemmällä ja vähemmän riskejä aiheuttavalla tablettilääkityksellä. Infektioriskin pienentämiseksi suoraan suoneen tiputettavien sytostaattien kanssa käytetään potilaan valkosolutasoa nostavia ja infektioriskiä pienentäviä kasvutekijäpistoksia herkemmin kuin normaalitilanteessa. Sytostaattihoitojen väliä voidaan harkinnan mukaan pidentää. Uusilla immuno-onkologisilla hoidoilla saadaan joihinkin aiemmin huonoennusteisiin syöpiin (melanooma, tietyt keuhkosyövän alatyypit) pitkiäkin vasteita ja ensilinjan hoidossa ne pyritään toteuttamaan.  Vaikka immuno-onkologiset hoidot eivät altista infektiolle yhtä paljon kuin sytostaatit, ne saattavat tehdä potilaille vakavia sairaalahoitoa vaativia haittavaikutuksia ja vaativat siksi harkintaa. Jos syövän tilanne on rauhallinen, voidaan hoidoissa jäädä kokonaan tauolle. Lääkärikäynnit pyritään korvaamaan soitoilla. Lisäksi erityisesti nyt kannattaa hyödyntää uusia mobiilipalveluita, joiden avulla potilas voi turvallisesti kommunikoida henkilökunnan kanssa.

Etäpesäkkeinen syöpä; tilastollinen elinaika muutaman kuukauden tai alle vuoden

Jotkut syövät ovat luonteeltaan aggressiivisia ja etäpesäkkeisessä tilanteessa niiden ennuste on hoidosta riippumatta huono. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi haimasyöpä, mahasyöpä, sappiteiden syöpä, maksasolusyöpä sekä keuhkosyöpä. Jälkimmäisessä on kuitenkin pieni määrä alatyyppejä, jotka pysyvät nykyisillä täsmälääkkeillä kurissa paremmin kuin aiemmin.

Huonon ennusteen syövissä sekä potilailla että hoitavilla lääkäreillä on usein liian ruusuinen kuva hoitojen tehosta. Usein hoidoilla saadaan vain muutaman kuukauden elinaikahyöty, mutta potilas joutuu käymään sytostaattitiputuksissa sairaalassa sekä hoitoa edeltävänä päivänä laboratoriokokeissa. Hoidot aiheuttavat huomattavia haittavaikutuksia sekä suurelle osalle sairaalahoitoa vaativia infektioita, muitakin kuin koronaa. Tällaisissa tapauksissa hyvä oirehoito saattaa olla potilaalle parempi vaihtoehto kuin sytostaattihoito.

Lopuksi

Suurin osa syöpäpotilaista sairastaa koronaviruksen samalla tavalla kuin muutkin, enimmäkseen lievänä. Kaikki eivät edes sairastu. Hoitojen muokkaamisella tai siirtämisellä on tarkoitus välttää vakava koronavirusinfektio siten, että syöpähoidon teho kärsisi mahdollisimman vähän.

Nyt olisi sekä syöpäpotilaiden että muidenkin hyvä hetki miettiä, mikä elämässä on hyvin ja mitkä asiat ovat tärkeitä. Vuosien päästä kukaan ei jaksa enää harmitella yhden lomamatkan peruuntumista tai sitä, että kuntosali oli kiinni muutaman kuukauden. Ehkä ihmiset tämän ansioista oppivat nauttimaan enemmän luonnossa liikkumisesta ja arvostamaan hyviä ihmissuhteita materian sijaan.

Voimia kevääseen!

Heidi Penttinen