Pirsy 70 vuotta: Vapaaehtoiset ovat osa toiminnan ydintä

Vapaaehtoistoiminnan perusyhtälöön kuuluvat niin toisten auttaminen kuin omakin ilo. Itsensä kokeminen hyödylliseksi ja tärkeäksi sekä tieto siitä, että voi auttaa, palkitsevat. Oman ajan antamisen kautta ihminen saakin myös itselleen paljon hyvää.

Monelle syy vapaaehtoisena toimimiseen kiteytyy sanapariin halu auttaa. Muitakin syitä on: halu osallistua ja vaikuttaa, mahdollisuus toteuttaa itseään ja tehdä jotakin itselle mielekästä ja merkityksellistä. Yksi syy on myös halu kuulua johonkin yhteisöön.

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä ei vapaaehtoistoiminta todellakaan ole tuore ilmiö. Siitä ei välttämättä ole puhuttu samalla termillä, mutta omaan haluun perustuvaa toimintaa tärkeäksi kokemansa asian hyväksi on ollut aina. Myyjäiset ja lipaskeräykset toteutuivat vapaaehtoisvoimin, vahvalla tekemisen otteella. Niiden merkitys toiminnan rahoittamisessa oli aikanaan suuri.

Tänä päivänä ei kylmiltään mihinkään tehtävään tarvitse sukeltaa, sillä Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistoimijat saavat tietoa vapaaehtoistoiminnan periaatteista ja yhdistyksen käytännöistä sekä tehtäväkohtaisen koulutuksen. Ja aina ammattilaisten tuen.

– Meillä Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä yhteisöllisyyteen kuuluu, että meidän työntekijämme toimivat työpareina vapaaehtoistoimijoiden kanssa esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa, Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Lindfors kertoo.

Tukea ja toimintaa kaikille, joita syöpä on jollain tavalla koskettanut

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä toimii erilaisissa tehtävissä tällä hetkellä noin 40 vapaaehtoista, jotka antavat omaa aikaansa ja osaamistaan yhdistyksen käyttöön. Kun monta ihmistä on mukana, kertyy lyhyistäkin hetkistä lopulta satoja tunteja vapaaehtoistoimintaa.

Projektivastaavana ja kriisityöntekijänä toimiva Kristiina Mattsson vastaa myös yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista ja koulutuksista. Hän sijoittaa vapaaehtoistoiminnan yhdistyksen toiminnan ytimeen.

– Vapaaehtoistoimijat itse kiteyttävät toiminnan seuraaviin sanoihin: hyvän jakaminen, merkityksellisyys, yhteisöllisyys sekä toivon ja positiivisen mielen tuominen.

Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevia ei voi niputtaa yhteen. Esimerkiksi ihmisten ikä tai tausta ei määrittele Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen vapaaehtoisia.

– Yhteistä heille kaikille on, että he kokevat yhdistyksen toiminnan ja tavoitteet tärkeiksi, Anne Lindfors summaa.

Vapaaehtoistoiminta ei siis ole yhteen muottiin paketoitua, ei tekijöiden tai tehtävienkään puolesta. Vaihtelua ja mahdollisuuksia on. Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä mukana voi olla vertaistukihenkilönä ja -ryhmänohjaajana, kokemustoimijana tai tapahtuma-avustajana, jatkossa myös kehittäjävapaaehtoisena. Vapaaehtoistoiminta tarjoaakin tukea ja toimintaa kaikille, joita syöpä on jollain tavalla koskettanut. Myös luottamushenkilöt eli yhdistyksen hallituksen jäsenet antavat vapaaehtoisina omaa osaamistaan ja aikaansa.

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ei ole vain organisaatio, joka tarjoaa palveluja, vaan yhteisö, johon ovat tervetulleita kaikki, joita syöpä tavalla tai toisella koskettaa.

Tukensa ja halunsa kuulua yhteisöön voi toki osoittaa muillakin tavoin. -Liittymällä jäseneksi tai lahjoittamalla voi osallistua ja olla mukana tukemassa syöpään sairastuneita ja läheisiä, Lindfors jatkaa.

Kokemus on kaikukoppa

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä voi vapaaehtoisena toimia mm. vertaistukihenkilönä tai kokemustoimijana. Jo itse vertaistuki-sanaan tiivistyy sen ydin: vertainen ja tuki. Se ei tarkoita vain korvana olemista, vaan tilan ja huomion antamista toisen ihmisen kertomukselle ja kokemukselle. Se on vapaaehtoista läsnäoloa samoja asioita kokeneelle.

Vaikka yhdistävät aiheet ja teemat eivät olisikaan helppoja, käy virittäytyminen samalle taajuudelle helposti. Eletyn ja koetun kautta syntynyt yhteinen pohja antaa mahdollisuuden puhua ilman selittelyjä ja rautalankoja, sillä saman kokenut tietää, missä mennään.

– Vertaisuus antaa tilan inhimilliselle kokemusten jakamiselle. Se tuo palveluihimme tärkeän oman osansa, mitä ei ammatillisesti voi tehdä, Kristiina Mattsson lisää.

Myös kokemustoimijan tehtävässä on tärkeässä roolissa oma eletty elämä, sillä syöpään sairastuneella ja läheisellä on sen lajityypin dataa, jota ei voi korvata asiantuntijalausunnoilla ja infopaketeilla. Kokemustoimijoiden pitämien puheenvuorojen kautta terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat pääsevät kurkistamaan virallisen informaation ja rakenteiden taakse. Kokemuksia hyödynnetään syövän hoitoa ja eri tahojen yhteistyötä kehitettäessä niin julkisella sektorilla kuin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessäkin.

Lyhytkin hetki on arvokas

Ihmisen tarve ja halu kuulua yhteisöön ja käyttää aikaansa merkityksellisiksi kokemiinsa asioihin, on pysyvä, vaikka elämän rytmi olisikin tänä päivänä kiivaampi. Yhteisöllisyyden muodot ja luonne elävät yhteiskunnan mukana; ovelta ovelle tehdyt keräykset ja leipomistalkoot myyjäisiä varten ovat väistyneet ja kysyntää on lyhytkestoiselle ja kertaluontoiselle vapaaehtoistoiminnalle, sillä ”keikkavapaaehtoisuus” sujahtaa nopearytmiseen arkeen helpommin.

Vapaaehtoistoimintaan annetun ajan merkitys ja arvo on suuri. Yksikin kerta, lyhytkin hetki, jonka ihminen haluaa olla osa yhteisöä ja käyttää aikaansa vapaaehtoistoimintaan, voi olla hyvin merkityksellinen niin tekijälleen kuin vastaanottajallekin.

• Noin puolet Suomessa asuvista on tehnyt vapaaehtoistyötä viimeksi kuluneen vuoden aikana. (Kansalaisareenan Vapaaehtoistyö Suomessa -tutkimus vuodelta 2021)
• Sosiaali- ja terveysalan järjestöjä toimii Suomessa yli 11 000. Niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimintaan osallistuu puoli miljoonaa vapaaehtoista